Karelian Shamanism and Beluga whales

[takoja]

German Monk, Adam of Bremen, in the year 1074 AD, traveled through Finland and Karelia, he wrote this in his journal:

All People in the northern countries are Christian, except those who migrate along the sea coast near the Polar ice. It is said that that they have great wisdom and that they use magic to communicate with one another even when they are far apart in the world. In addition, they sing songs with powerful words in a murmuring voice to persuade great whales to come close to shore. These people know many things firsthand, which the Bible tells us are the talents of wizards.

In attachments you can see ancient carvings from Karelia depicting whale hunting in the White Sea.
On the third pic you can see a boat with four adults initiating eight young people into adulthood by teaching them how to harpoon a whale. Concerning pic 5:

The strange image is carved on a sweeping slab of granite that slips a half inch below the water line of a large lake. It is believed to be a snake. When the wind blows, small waves surge across the rock, forming eddies at the raised angles, giving to the snake the distinct impression of movement. The glyph is believed to be the oldest extant example of an animated image.

[Aila]

Thanks for this post Takoja!

You know I was just watching this! on the National Indigenous Television News yesterday.
(I have only been watching nitv for a few days now, but already I am an "evangelist" for it.)

Of course, this is the time when the whales are migrating from the Antarctic to the warm waters of Queensland coast, but on an open sea they are difficult to spot.
So the indigenous folk from the Sydney area, (where you have got a lot of whale related rock paintings) still remembered and then started to sing the whale calling song.
In 5mins they came/surfaced around the boat. (You can imagine the elation).

This news flash was about "Cultural Warriors" planning to start their own whale watching tours, educating visitors about the significance of the rock paintings etc. etc.

[takoja]

On the third pic you can see a boat with four adults initiating eight young people into adulthood by teaching them how to harpoon a whale.

I have to correct this. It's a 5000-6000 old rock carving found on Ääninen (Onega) so it is actually more likely that it is a depiction of seal hunting.

Adam of Bremen is propably referring to Bjarmians?

[Aila]

Got a couple of books from the library by a Nigerian storyteller Ben Okri and I suppose the most well known quote by Okri is from his book "A Way of Being Free":

In a fractured age, when cynicism is god, here is a possible heresy: we live by stories, we also live in them. One way or another we are living the stories planted in us early or along the way, we are also living the stories we planted - knowingly or unknowingly - in ourselves. We live stories that either give our lives meaning or negate it with meaninglessness. If we change the stories we live by, quite possibly we change our lives.

Other Ben Okri quotes:
http://thinkexist.com/quotation/the_...al/152949.html


The difference between the story Takoja posted and the news-story I mentioned, is that here in Oz people still live in the stories from 5000-6000 years ago. But because the concept of time is different from the linear model, these stories are as fresh today as they were way back when. And these stories are but a part of a holistic, functioning all-encompassing perspective/worldview.


One of the definitions of a Shaman is that "the difference between a Shaman and an ordinary person is that the Shaman remembers".
Remembers the cohesive point that binds all the fragnented parts of the Three Worlds into a functioning whole (maybe one could say). And that is as good a definition as any imo.


Not advocating that we should all go; - like back in time and assimilate into an indigenous worldview, but it would be a crying shame if we let the worlds oldest cultures go extinct because of a lack of understanding or an opportunity to even begin to learn about their true value.

The best that I can hope with native tv access is for the indigenous cultures to grow stronger in an alternative view and for the non-indigenous cultures to gain some objectivity and transparency into theirs and then grow into a renewed sense of responsibility about the meaningfulmess of storytelling. If not, then what are we left with but this ever increasing mind numbing, meaningless, artificial, banal entertainment like "Days of Our Lives" , Bold and Beautiful, Entertainment Tonight etc. etc. etc. etc.


Native Canadian storyteller Thomas King:

"The truth about stories is that that's all we are".

[Aila]

Vähän out of topic, mutta _______netistä vahingossa löysin tällaisen linkin:
http://www.thuleia.com/linnut.html

Noh, tämä ei ole foorumi, missä henkisiä ja syvällisiä pohditaan, mutta kerron nyt kuitenkin yhden jutun kuvittaakseni mitä haluan sanoa.
Tuohikirje jo tällaisesta yhdessä post:issaan aiemmin mainitsi/kertoi.


Setäni sielunlintu on/oli Korppi.
En nyt halua tätä kertomusta pahaksi enteeksi, kerron vain mitä tapahtui.

Pari viikkoa ennen setäni poismenoa, menin yks kaks sellaiseen kevyeen transsiin, ja Korppi tuli minulle laulamaan, laulaen kolme kertaa.
(Transsissa sitä kokee henkisiä asioita symboolisesti erilailla ja syvemmältä).
Kun tämä Korppi lauloi, koin, näin kuinka koko Karjalan metsien luomakunta "heräsi" kuulemaan Korpin laulua, täten kuin "aika ja kaikki muukin pysähtyi todistamaan" sitä. Yksi Karjalan korpien "natives" oli siirtymässä pois tästä maailmasta.

Tyhjiö (void) oli avoinna ja valollaan tämä valo; - joka energiallaan ylläpitää kaikkea elollista, (Budhalaiset kutsuvat tätä "clear light":iksi) oli kuin "Aurinko". Läsnäolollaan tämä valo "puhui" kaiken yhteenkuuluvaisuudesta (inter-connectedness of all things).
Tämä ei ollut surun sanoma, mutta henkinen sanoma about the "Glory of All Creation". (Attachment)

Minua Korpin viesti lohdutti, se oli tosi kaunis ja juhlava, kunniakas poismeno, surullista tässä vain on se etten voi tästä serkuilleni, setäni lapsille puhua.
He ovat sielunmaailmaltaan enemmän Suomalais-Ruotsalaisia, ja he täten he ovat kaiken vanhan kulttuurin kieltäjiä, heidän tarinansa ovat vain toisille ivallisesti nauramista. Näin ollen he ovat kuin ihmisiä vailla kulttuuria, vailla (muinais) historiaa, vailla henkistä ulottuvaisuutta elämään, että en oikein tiedä ollakko heille vihainen, vai sääliäkkö heitä.

Tunnen jonkun Karjalaisen ja muutaman 1/2 Karjalais-Lappalalaisen jotka sielunelämältään, henkisyydeltään vielä elävät tätä vanhaa "tietoisuuta".
Niin kauan kuin tämä kulttuurimainen sielunkuvien symboliikka vielä elää "in collective subconscious", sen voi omassa elämässään elvyttää.

"Reconstructio" on toinen vanhan kulttuurin elvytys-muoto, mutta mielestäni tällainen ei ole enään elävän kulttuurin jatkuvuutta vaan on jo keinotekoista.
Olen nyt kuitenkin hyvilläni siitä, että yhä enemmässä määrin ihmiset ovat alkaneet olla kiinnostuneita shamanisesta muinaiskulttuuristamme. Olen mummojeni surua vanhan henkisen kulttuuriperintömme häviämisestä kantanut.


P.S.
http://englishrussia.com/2010/02/15/russian-indians/

A number of anthropological studies revealed that the Itelmens’ closest genetic relatives are Indians of the Tlingit tribe resident in Alaska. And that’s not a surprise – they’ve settled here before the Bering Strait separated Asia from North America. Both of them have the common god – Kutkh raven – the creator of the Earth and every living thing on it. The other most typical god for the locals was Mitg – “master of the sea”, who was believed to gift people with the main food – fish. Fish was indeed the pivot of the Itelmens’ nutrition, they pickled, dry-salted and smoked it to provide the tribe with the supply of food.

Lukien tätä, tulee vaan mieleen että mitenköhän he ovat Korpin nähneet, kokeneet Luojaksi?
Minulle se on Kotka, Kokko (Ukkoslintu) ja Korppi on Kotkan apulainen.

[Tuohikirje]

Kiitos, Aila.

Muistan elävästi oman maagisen hetkeni, korppi ja minä tuijotimme toisiamme lähekkäin.
Muistin kuolleen perheenjäsenemme lemmikin lapsena, joka oli, korppi.

Minua kiehtoo omassa kokemuksessani ja vanhoissa tarinoissa, että 'kyvyt nähdä ja kuulla' siirtyisivät perintönä ja kaikki eivät olisi yhtä onnekkaita.

Mutta olenhan minä vanhan Posion metsälappalaisten noitasuvun sukua, näin kerrotaan Aikioista.

Ja Karjala.

KiestinkiP Pistoj Uhtua Repola Suistamo | jos korppi eäntäy ńi se tulou vahinko taloh.

[Motörhead Remember Me]

Mummullani oli metsälappalainen sukunimi, Jaukka, ja ei tarvitse mennä kun viisi polvea takaisin niin asustelivat siellä Pellon Turtolan seuduilla. Sukututkimuksieni mukaan tämä Jaukka suku oli länsi lapin tunnettuimpia metsälappalaissukuja ja löysinkin erään tarinan mummuni iso iso isästä. Suomalaiset uusasukkaat olivat rikkoneet hänen aitansa ja hajottanut hänelle arvokkaan kahvipannun. Lappalaisena esi isäni tietysi lausui sellaisen kirouksen että näiden ja kaikki näiden jälkeläisten elämä tulisi olla epäonnekasta.

[Aila]

Aikio ja Jaukka suvuille ja ikivanhalle perinnöllenne kunnioitus.


Ok. Toinen tarina.
Olin Suomalaisten siirtolaisten päivillä ja tapahtumamme mukana oli kaksi Suomalaista Lutherilaista pappia.
Toinen (Pohjanmaalainen, sellainen Suomen-Ruotsalainen sekoitus) piti puhetta siitä, että jos tulee surua jostain niinkuin esim. läheisen poismenosta, niin pitää keskittyä huomiollaan kaikkeen semmoiseen mitä rakastaa.
Noh, hyvä puhe sinänsä.
Mutta sitten kuuliakunnasta yksi vanha mies alkoi kertomaan mikä häntä vaimonsa poismenossa lohdutti. Hän kertoi etiäisten näkemisistä, kirkkauden valon kokemisesta ja näkemisestä jne.
Hän taisi olla näitä metsälappalaisia, hän puhui kovinkin paksulla murteella pistäen h:n vähän joka sanaan. Esim. "Vishin kyshessä ennenvanahan sanothin" jne.
Mistä tällainen murre on?

Noh, tämä Pohjanmaalainen pappi oli aivan ulalla eikä tiennyt mitä diplomaattisesti sanoa, hänellä ei ollut oikein tajua mikä etiäinen on. Eikä hän pystynyt jakamaan ymmärrystä "Kirkkaudesta" vaikka pappi olikin, ja tämä toinen pappi, Savolainen kai, käsiään vaan puserteli ja kenkiinsä tuijotti että: "Joo, niinpä niin, köh, hmmm, hmm", eikä muuta sanonut.
Kuuliakunnassa pari Karjalaista joiden tiesin hyvin ymmärtävän mistä tämä vanha mies puhui olivat ihan jäässä ja lähettivät hänelle ajatusviestejä, että: "Ole hiljaa, näistä ei julkisuudessa puhuta! Nyt tuo pappi luulee että olet kylähullu! Kohta meidät kaikki leimataan ja joudutaan häpeään!"

Minua ärsytti tämä Karjalaisten pakottama vaikeneminen, ollaan vaiettu jo liian kauan ja tälle vanhalle miehelle sanoin (ja tietysti kovalla äänellä), että tiedän mistä hän puhuu.

Tauolla tämä vanha mies sitten kertoi minulle tarinaa eläin-henki-opastus-apuilaisestaan ja miten hänen poikansa myöskin kantaa tätä näkemisen ja kokemisen lahjaa, mutta oli tullut sitten hengenhätään siitä että jos se sitten onkin "pirusta".

Tietystikin ymmärrän tämän Karjalaisten vaikenemisen, mutta toisaalta taas jos me emme jaa näitä vanhoja tarinoita ja omilla symbooleillamme niitä kerro, tämä kaikki häviää. Ja olin silloin niin otettu siitä, että Korppi tiedosti ja kunnioitti Setäni Karjalan Luomakunnan osaksi/lapseksi. Ei mummoni suku ollut mikään Johnny-come-lately suku vailla Karjalan muinaiskulttuuria.

Mummoni kun niin vielä eli sellaista maayhteys-luonto-henkisyyttä, niin tietystikin Karjalan menetys oli suuri isku, suru ja nyt köyhyyden tunnne hänellä. Mutta. Niin kauan kuin vanha kulttuurimme säilyy vielä elossa, ja jos se vielä ihan elpyy niin tunnen sen sitten olevan kuin hengen voitto. Katkeruus on jotenkin kuin tappion todistamisa imo.

[Motörhead Remember Me]

Papit ovat saatanan paskahousuja jotka yleensä eivät keksi muuta kuin uhata jumalan rangaistuksella tai moittimalla epäkristillisestä käyttäytymisestä. Luterilainen kirko (ja tämän jatkeet helluntalaiset ja L-positiivsiset (lestadialaiset)) on tehnyt paljon pahaa tukahduttamalla aitoa ja perinteistä hengellisyyttä.
Noissa uskovaisissa piireissä ei löydä muuta kuin syyttelyä ja kateellisuuta luonnonuskomuksia ja näiden antaman aidon hengellisyyden ja ilon kohtaan.

[Aila]

Vaikkei minulla mitään Kristinuskoa vastaan ole, silti; -kun papeilla ei sillein varsinaisesti tarvitse olla omakohtaisia kokemksia "henkisistä ulottuvaisuuksista", niin täten ei heiltä myöskään vaadita näyttöä kyvyistään näissä, niin nämä raamatun vaan ulkoa lukemiset eivät minulle oikein mitään sano.
Se on vähän niinkuin yks ihminen rannalla seisois ja lukis kirjasta kuuliakunnalle mielikuva-käsitettä siitä mitä uiminen on, huomaamatta ollenkaan että toiset jo uivat.
Tai sitten se on sellaista keinotekoista hyvyyden käsitteen matkimista, mikä loppujen lopuksi on niin ego-keskeistä, mielikuvaa itsestään toisten ihmisten silmissä peilailua.


Tuossa kun selailin noita "traits" cold adapted genes ym. niin tuli eteen memory:

In this study, the authors asked people to read or listen to lists of words and then recall them later. People with at least one T at rs17070145 performed about 20% better than those with a C at both copies of the SNP five minutes and 24 hours after seeing or hearing the lists. The SNP lies within a gene called KIBRA that is thought to be involved with episodic memory, which involves the recall of events rather than information. (Note: the KIBRA gene is listed in the Genome Explorer as WWC1.)

En tiedä onko tämä nyt hyvä esimerkki vai ei, - kuvittamaan kahta eri maailmankuvaa, but here it goes.
Tämän T:n mukaan minulla pitäis olla vähän tavallista parempi tilanne-tapahtuma muisti.
http://en.wikipedia.org/wiki/Episodic_memory

Episodic memory is the memory of autobiographical events (times, places, associated emotions and other contextual knowledge) that can be explicitly stated.

Ei minulla nyt mikään hyvä muisti ole, mutta tuo tilanne-tapahtuma muisti "mode" tuntuu dominoivan. Enhän minä edes jaksa, kehtaa, jos ei ihan tilanne-tarve "pakko" ole, muistaa mitään "linear thought data" litaniaa jos ei siinä samanaikaisesti ole asiaa koskevat ympäristövaikutteet ja sen "energiat" läsnä. Eli jos ympäristövaikutteet puuttuvat, niin linear data jo minusta silloin on kuin todellisuudesta eronnutta keinotekoista IQ:ta, pelkkää luetteloimista.


Alkuperäiskansalaisilta en koskaan dataa kulttuuristaan utele.
Jos tilanteessa jotain tapahtuu, että nähdään ja koetaan jotain, vain silloin selitetään asiaan kuuluvaa kulttuuri-tietoa. Jos ei alkuperäiskansalaisia tunne ja heiltä tietoja utelee niin he saattavat kertoa ihan mitä tahansa ula-juttuja, ja ihmiset uskovat, koska eihän heille tällä datalla tarvitse olla mitään todellisuuden kanssa tekemistä. Niin tämä on vähän sellainen "practical joke". Hyvinkin hauska mind you. Mutta tietysti tämä sitten koulussa tuottaa ongelmaa, Rudolf Steiner koulut ehkä olis parempi välimuoto alkuasukaslapsille.


Eilen kaupungilla oli jonkun lapsen tiputtama punainen ilmapallo kävelykadulla, mikä sitten tuulessa "tanssi" muistuttaen minua "American Beauty" elokuvasta, the plastic bag scene:
http://www.youtube.com/watch?v=1JobUrsonks

Pieni (valkoinen) lapsi noin ehkä 3 vuotias, eläytyi niin kokonaisvaltaisesti tähän "ilmapallo-tanssin-lumoukseen", mutta äitinsä veti heti lastaan pois. "Ollaan A:sta B:hen menossa, ja kello on jo noin paljon!"
Ehkä esimerkki kuinka linear-thought käyttäytymistä opetetaan jo pienestä asti.


Alkuperäiskansalaiselle (hunter-gatherers) aika on enemmänkin kuin ympäristövaikutteiden ja niiden energioiden synkroniaa nyt hetkessä.
Heimon hengellinen Vanhin ei näytä taitojaan klo. 10 Sunnuntaina, vaan kun tilanne vaatii, tai kun synkroonisesti tilannetekijät ovat läsnä. Täten näistä tilanteista muodostuu kovinkin vaikuttavia ja moniulottuvaisia, koska ne "herättävät" spatial senses huomioimaan ympäristötekijöiden (pyöreän eli kokonaisvaltaisen tilanteen energia-tekijöiden) läsnäolon.

Noh, enhän minä nyt ihan täysin alkuperäiskansalaisten ihannoija ole, mutta mielestäni linear-thought kaksiulotteisen todellisuusmallin vastapainoksi pitäisi myös olla tämä pyöreä malli tasapainoiseen luovuuteen, kai vois sanoa.


Mielestäni muinais-Karjalaiset shamanisessa maailmankuvassaan myös elivät tätä pyöreää mallia maailmanpylvään avulla. Siinä kaikkeudelle jo on keskipiste, niin täten kaikki oleva on tästä keskipiste-vinkkelistä tasavertaista keskipisteen (kokonaisuuden) osaa.

Linear, kaksi-ulotteinen malli taas asettaa ihmisen itsensä keskipisteeksi, (kuin kokonaisuuden ulkopuoliseksi "herraksi") ja sitten aletaan niinkuin obsessive-compulsive-disorder tyylisesti todistamaan omaa pätevyyttämme ja mittailemaan ylemmyyttämme toisiin verrattuna tikkailla.

Tai toisaalta vois sanoa, että pyöreässä maailmankuvassaan ihminen on samanaikaisesti sekä (kokonaisuuden) keskus että kokonaisuuden (keskipisteen) osatekijä. Vähän sellainen paradoxaalinen tilanne kahdesta reference point'ista, mikä tuo tän synkronian, kuin syvemmän kaiken inter-connectedness-energia-leikin ulottuvaisuuden tilanteissa ilmoille ja tajunta-tietoisuuteen. (kaikkeus-osa ja inter-connectedness-energian luoma synkronia).

Omalta osaltani, koska Karjalainen mummoni vielä eli niin tätä pyöreää mallia, minun oli sitten helppo hypätä Tiibetin Budhalaiseen Mandala "kuvaan". Sanotaan että Padmasambhavan aikainen vajrayana-taso oli pelkkää shamanismia, ja mielestäni näin on.
Noh, metsään mennessä tuohon keskipisteeksi voi kokea metsän Herran/Hengen mikä on sitten kuin kokea, olla kokonaisvaltaisesti koko metsään tajullisesti, with spatial senses _______yhteydessä.
Oli se sitten sademetsä tai Suomen havumetsä, olen metsässä "kotonani" ja henkisessä ikonissani.

Huomaa, miten erilailla ihmiset suhtautuvat metsään.
Joidenkin valkoisten ystävieni kanssa metsässä puhutaan koko ajan ja kaikkea metsän ulkopuolisia asioita, tai sitten ollaan kuin bird watchers, ja on kuin menttaalinen lista siitä kuinka monta sitä tai tätä Kingdom > Phylum > Class > Order > Sub Order >Genus:ta, sitä taas kuin minä-keskipiste-ansiokseen sai lueteltua. Niinkuin kaiken (itsensä ulkopuoliseksi) luetteloiminen antaisi sellaisen herruuden ja olisi korkeaa IQ:ta.

Jos joku kivi sanotaan olevan alkuasukkaille pyhä, se on silloin kiivettävä kuin itsen sen "ylivoitoksi".
Joidenkin alkuperäiskansalaisten kanssa hiljennytään metsään mennessä ja vastaanotetaan kuin kaikilla "ilma-ala-aisteillamme" kokonaisvaltaisesti metsän Henki.
Jos jotain synkroonisesti tulee eteen, tämä huomioidaan ja tästä otetaan viitettä mitä seuraavaksi tehdään.
Mikä tuo minut taas tähän punainen-ilmapallo-tuulessa "tanssiin" tämän lapsen edessä, mutta tällaisia ei pidä huomioida kun on mekaanista-kello, ns. "todellisuutta" vain elettävä.

Noh, tässä vähän hajanaisia mielikuvia pyöreän ja linear todellisuusmallin eroista.
Sanooko tämä Teille ja jos sanoo niin mitä?
Minusta pyöreä malli ei ole out-dated (ja alempaa), tai sen luomat, tuottamat aistinnat (mitä extrasensory aistinnaksi sanotaan) "pirusta" myoskään , vaan luonnollista energioiden ilmentymää ja molempia todellisuusmalleja on hyvä käyttää.